Suurkiitos äänestäjilleni ja Hyvää Joulua!

Lokakuun 26. päivän ilta oli uskomaton. Palatessani vaalipaikan valvojan tehtävästäni kotiin ensimmäiset äänimäärät olivat tiedossa, ja kun hetken odotimme, ilmestyi nettiin ilmeisesti Littoisten alueen äänimäärät ja siinä vaiheessa sydän melkein pysähtyi! Kuntavaalissa saamani äänimäärä oli mielettömän hieno. Tuloksesta olin valtavan hämmentynyt, mutta myös valtavan iloinen. Olin saanut hienon luottamuksen lukuisilta lietolaisilta ja sellaisesta asetelmasta tuntuu hurjan hienolta lähteä luottamustehtäväänsä hoitamaan. Olen liikkeelle todella monen ihmisen valtuuttamana ja yhteisiä asioita eteenpäin viemässä! Kiitos antamastanne tuesta!



Pitkin marras- ja joulukuuta on nyt sitten käyty luottamuspaikkaneuvotteluja ja me vihreät olemme saamassa hyvät lähtöasetelmat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Lautakuntapaikkamiehitykset eivät vielä ole julkisia, mutta varsin ilmeistä on, että pääsemme kiinni lautakuntatyössä sellaisiin tehtäviin, jotka ovat meidän henkilökohtaisia vahvuusalueitamme.



Keskustelen valtuustokauden aikana tosi mielelläni teidän kanssanne yhteisistä kunnan asioista. Ottakaa yhteyttä, kun tiedossanne on jotakin, mitä pitäisi ehkä yhdessä viedä eteenpäin. Sähköposti tulee perille nimelläni (at) utu.fi ja puhelinnumero on 040-7338036. Yhteystiedot löytyvät vuoden alusta myös kunnan sivuilta. Ja mielelläni kylillä liikkuessani juttelen teidän kanssanne:)



Haluan toivottaa kaikille tukijoilleni oikein ihanaa joulunaikaa! Levätään, kerätään voimia ja ollaan läheisten kanssa. Jaksamme sitten taas paremmin jatkaa arkea eteenpäin!

Mikä minulle on tärkeää?

Vihreät arvot: luonnon monipuolisuuden säilyminen, ilmastonmuutoksen hidastaminen, järkevä energiapolitiikka, joukkoliikenteen saaminen todelliseksi vaihtoehdoksi yksityisautoilulle myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Ihmisten keskinäinen yhdenvertaisuus. Jokaisen tulee tulla tasavertaisesta kohdelluksi kunnallisissa palveluissa iästään, sukupuolestaan, perhetilanteestaan, asuinpaikastaan, varallisuudestaan ja etnisestä taustastaan huolimatta.

Kuntalaisten hyvinvointi ja arjen jaksaminen. Jokaisella kuntalaisella pitää olla mahdollisuus hyvien peruspalvelujen saamiseen. Perusturva kaikissa elämän vaiheissa, peruskoulutus ja perusterveydenhuolto on pidettävä kuntalaisten lähellä. Hyvä perusturva luo hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, mikä puolestaan estää ihmisten syrjäytymistä, sairastumista ja henkistä pahoinvointia.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus! Heidän hyvinvointinsa on erityisen tärkeää. Panostukset kunnolliseen päivähoitoon, hyvään peruskoulutukseen sekä nuorten vapaa-ajan harrasteisiin ovat parasta ennaltaehkäisevää nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistävää toimintaa.

Mitä haluan tehdä?

Kunnanvaltuutettuna teen päätöksiä erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin ja arjen jaksamisen näkökulmista. Peruspalvelut on tuotettava lähellä kuntalaisia, varsinkin kun kunnan sisällä julkinen liikenne eri kylien välillä on huono. Kannatan ylikunnallista yhteistyötä esimerkiksi päivähoito-, koulutus-, terveydenhuolto- ja kulttuuripalveluissa silloin kun se kuntalaisten ja kunnan talouden kannalta on järkevää.

Liedon kunnan rahapolitiikka eri hallintokunnissa on ollut tiukkaa. Periaatteessa hyvä talous on kaikkien meidän etu, mutta ”kvarttaalitalouslogiikka” tai "juustohöyläperiaate" rahoituspäätöksissä ei välttämättä ole kaikkein kestävin toimintatapa pitkällä aikavälillä. Myöskään se, että ”jotkut asiat on totuttu tekemään aina näin”, ei ole hyvä lähtökohta kunnan palvelujen tuottamisessa. Palvelujen tuottamisen kohdalla pitää olla rohkeutta miettiä vaihtoehtoja.

Vahvuuteni

Teen sen mitä lupaan. Yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa tuottaa minulle iloa ja minulla on vahva halu viedä asioita eteenpäin, silloin kun koen ne tärkeiksi. Asioiden eteenpäinviemisen lisäksi osaan kuunnella, mikä on erittäin tärkeä taito silloin kun vaikeista asioista pitää päästä johonkin yhteisymmärrykseen. Uudet asiat otan vastaan mielenkiintoisina haasteina!

Yhdenvertaisuus ja suomalainen peruskoulutus

Yhdenveroisuus on itselleni erittäin tärkeä arvo. Työssäni olen paneutunut erityisesti peruskoulutuksen tasa-arvokysymyksiin. Mielestäni suomalainen peruskoulu ja koko koulutusjärjestelmä on hieno osoitus toteutuneesta tasa-arvoajattelusta. Se tarjoaa kaikille suomalaislapsille asuinalueesta, perheen taloudellisesta tilanteesta, sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta mahdollisuuden saada tasokasta opetusta. Tämähän on todettu maailmanlaajuisesti PISAn tutkimustuloksissa. Hyvä, laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulutus on jatkossakin Liedossa säilytettävä ja niiden toimintaedellytyksiä on entisestään parannettava. Niiden liitoskohtaan on myös panostettava entistä enemmän, jotta varhaiskasvatuksen kokonaisvaltainen kasvatusnäkemys saadaan jatkumaan katkoksetta vielä alakoulun puolellakin.

Erityisopetuksen tilanteesta Turussa on viime aikoina käyty lehtikirjoittelua. Erityisopetuksen määrä on viimeisten vuosien aikana kasvanut huomattavasti. Itse näen, että myös Liedossa erityisopetuksen tilannetta on mietittävä ja tehtävä sen suhteen ratkaisuja, jotka edistävät erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden oppimista. Tärkeää on edistää erityisoppilaiden yhdenvertaisuutta perusopetuksen oppilaiden välillä. Hyvä koulutus on hyvinvoinnin perusedellytys.

Yhdenveroisuuden pitää tietenkin tapahtua myös koulutuksen ulkopuolella. Sanoisinkin, että haluan osaltani vaikuttaa siihen, että lietolaisilla olisi iästä, sosiaalisesta asemasta, asuinpaikasta ja etnisestä taustastaan riippumatta samanlaiset mahdollisuudet käyttää kunnan tarjoamia peruspalveluita.

Kulttuuri- ja luontoarvot

Liedossa on moninaisia asuinympäristöjä, mutta myös moninaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja ehdottomasti säilytettäviä miljöitä, jotka mahdollistavat monipuolisen virkistäytymisen kaikkina vuodenaikoina.

Erityisesti itselleni tärkeitä ja läheisiä ovat Aurajoen kulttuurimaisema sekä Littoistenjärven verkatehdasmiljöö 1800-luvun rakennusperinteineen. Hienon Nautelankosken museoalueen katson kuuluvaksi osaksi Aurajoen kulttuurimaisemaa – avaahan se meille näkymän siitä, miten joen koskia on hyödynnetty esiteollisena aikana. Littoisten verkatehtaan miljöö puolestaan kertoo kulkijalle, miten verkatehtaan toiminnan kulta-aikana elämisen raamit asuntoineen, kauppoineen ja kouluineen Littoisissa rakennettiin tehtaan ympärille. Verkatehtaan kulttuuriperinnettä ovat alueen yhdistykset, Littoisten koulu ja Liedon seurakunta yhteistyössä olleet keräämässä ja tallentamassa. Työ on ollut antoisaa ja hauskaa. Näkyvin tulos yhteistyöstä tällä hetkellä ovat Littoisten syksyiset perinnemarkkinat sekä Eeva Turpeisen näyttelijäjoukon esittämät Verkakierrokset.

Aurajokeen ja Littoistenjärveen liittyvät tietenkin myös luontoarvot. Jotta erityisesti Littoistenjärven virkistysarvo voidaan säilyttää, on järven tilannetta seurattava tarkasti ja mietittävä, mitä keinoja sen tasapainottamiseksi voitaisiin nykyisten toimenpiteiden lisäksi vielä tehdä. Kesällä 2008 siitä on yritetty pyytää mahdollisimman paljon lahnoja, koska juuri nuo isot kalat sekoittavat ruokaa etsiessään järven pohjaa ja samalla edesauttavat ravinteiden vapautumista entuudestaan jo rehevään järviveteen. Myös Aura-joki vaatii hoitotoimenpiteitä. Yhtenä esimerkkinä on viime päivinä esitetty fosforisieppareiden rakentaminen joen varteen. Näin estettäisiin ylimääräisten ravinteiden kulkeutuminen mereen asti. Olen toiminut usean vuoden ajan Littoistenjärven tilannetta seuranneessa työryhmässä ja olen erittäin motivoitunut jatkamaan työtä edelleen. Ulkoilualueina Littoistenjärven ja Aura-joen ympäristöt ovat hienoja ja monipuolisia.

Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö

Ihmisen hyvinvointia edistää oleellisella tavalla elinympäristön viihtyisyys ja toimivuus. Lieto on asuinalueidensa suhteen hyvin monipuolinen. Maaseutumaisemasta siirrytään sujuvasti omakotitaajamien kautta Liedon keskustaan, joka edustaa paikoitellen lähes kaupunkimaista ympäristöä.

Keskustapuolueen parin vuoden takainen slogan ”maaseutua ei voi tuoda” oli hyvin osuva myös vihreästi ajatellen. Maaseutua kannattaa vaalia, koska se mahdollistaa lähiruuan saamisen lähiruokakauppoihin, tarjoaa mahdollisuuden erilaisessa maisemassa liikkumiseen ja virkistymiseen sekä tietenkin antaa elinkeinon useille ihmisille. Maaseudulla on Liedossa myös kulttuurihistoriallinen arvonsa.

Omakotitaajamat edustavat uudempaa lietolaista asumista. Hyvin suunnitellut pientaloalueet ovat esimerkki tehokkaasta ja tiiviistä, mutta myös vihreästä, asumisesta. Itselle mieleinen asumismuoto tuo monelle erittäin tervetullutta vastapainoa vaativaan ja kuluttavaan arjen elämiseen. Vielä kun saamme kohtuuhintaisen ja toimivan joukkoliikenteen kulkemaan kylätaajamien läpi, olemme kappaleen matkaa vihreämmällä linjalla.

Viime päivinä olemme lukeneet ajatuksia Liedon kunnan muuttamisesta kaupungiksi. Tähän liittyy vihreiden näkökulmasta tiiviimmän keskustan rakentaminen. Ajatusta kannattaa miettiä tarkasti ja sen etuja on punnittava. Mikäli Liedosta päätetään alkaa rakentaa määrätietoisesti kaupunkia, pitää kaavoituksessa ottaa huomioon viheralueiden säilyminen, toimivan joukkoliikenteen luominen, kevyenliikenteen suosiminen ja itse rakentamisessa energiatehokkaiden rakentamisvaihtoehtojen huomiointi. Nimenomaan kaavoitus ja energiatehokas rakentaminen ovat silloin päätöksentekijöiden avainsanoja.

Arjen jaksaminen ja ihmisten hyvinvointi

Positiivinen ajattelu on itselleni tärkeä voimavara arjen jaksamisessa. Yritän muistaa löytää elämisen iloja jokaisesta päivästä ja pienistä hetkistä. Hyvää mieltä ja iloa voi saada läheisen kohtaamisesta tai lapsen vilpittömästä ilosta. Hyvän mielen löytäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Erilaiset arjen kiireet ja vaateet verottavat meitä jokaista. Ne jotka ovat aktiivisesti työelämässä, joutuvat koville erilaisten tuloksellisuusvaateiden kanssa. Pelkät tuloksellisuusvaateet eivät ole ainoita. Myös jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta tai työpätkän loppumisesta ovat monien, myös minun, arkipäivää. Yliopistolla tutkijat ovat melkein kaikki akateemisia pätkätyöläisiä. Työttömyys ja sen aiheuttama toimeentulohuoli eivät koskaan ole kovinkaan kaukana.

Ihmisten hyvinvointi ja arjen jaksaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Ajattelen, että kunnan tarjoamat peruspalvelut eli hyvä, toimiva terveydenhuolto, hyvät päivähoito- ja peruskoulutusmahdollisuudet sekä taloudellinen perusturva ovat avaintekijöitä edistämään kuntalaisten perusturvan kokemista ja henkistä hyvinvointia. Näiden asioiden puolesta teen tinkimättömästi töitä.

Vihreä tausta

1980-luvun nuorena koin heräävän ympäristöliikkeen Suomessa, että minun oli osaltani kannettava vastuu luonnonympäristöstä ja sen monimuotoisuuden säilymisestä jälkipolville. Erityisesti luonnon virkistysarvo oli itselleni tärkeä. Tuolloin päätin, että olen mukana ympäristötalkoissa siten, että ainakin omalta kohdaltani mietin, mitä ja miten kulutan luonnonvaroja.

Noista päivistä on kulunut yli kaksikymmentä vuotta. Ihanteeni ja tavoitteeni ovat säilyneet. Arjen toiminnoissa pyrin miettimään asioiden ekologista puolta ja ratkaisujeni järkevyyttä kestävän kehityksen kannalta. Nuoren lukiolaisen ajatukset ovat laajentuneet oman itsen ja lähipiirin ulkopuolelle omaan kotikuntaan ja vielä sitäkin laajemmalle. Aikuisena on huomannut, ettei riitä pelkästään se, että järkeistää omia arkitoimintojaan. On mahdollista ja pitää vaikuttaa myös laajemmin. Ilmastokysymystä ei esimerkiksi kukaan pysty ratkaisemaan yksin. Siihen tarvitaan kansalaisyhteiskunnan laajaa yhteisymmärrystä, todellista muutostahtoa ja rohkeita päätöksiä mm. energiakysymyksessä.